28.2.2009
KIRJE
Sosiaali-
ja terveysministeriö
Terveysosasto
TERVEYDENHUOLTOLAKIUUDISTUS
JA ENSIHOITO- JA SAIRAANKULJETUSPALVELUN EPÄVÄKAA TILANNE
Valmisteilla oleva
terveydenhuoltolakiuudistus tulee vaikuttamaan merkittävästi ensihoito- ja
sairaankuljetuspalvelujen järjestämiseen. Suomen Ensihoitoalan Liitto ry on
huolestunut niistä ensihoitoon ja sairaankuljetukseen liittyvistä merkittävistä
vaikutuksista sekä epävakaasta tilanteesta, jotka lakiuudistuksen odottelu on
saanut aikaan.
Ensihoito-
ja sairaankuljetuspalvelun kehittäminen -selvitysmiehen raportti (2007:26)
Osana
terveydenhuoltolakiuudistusta sosiaali- ja terveysministeriö teetti selvityksen
ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelujen kehittämiseksi (STM selvityksiä 2007:26).
Suomen Ensihoitoalan Liitto ry antoi selvitysmiehen raportista laajan
lausunnon.
Maassamme on tehty ja on tällä hetkellä tekeillä tasoltaan erilaisia ”ensihoitoselvityksiä” sekä laajempia alueellisia (sairaanhoitopiirialue) mallinnuksia. Suomen Ensihoitoalan Liitto ry pitää huolestuttavana ja voimavarojen tuhlauksena sitä, että nämä hankkeet ovat pääsääntöisesti itsenäisiä eivätkä ne ole millään tavalla verkottuneita tai muuten yhteistyössä toisten hankkeiden kanssa. Alueelliset selvitykset tai mallinnukset eivät tällä hetkellä anna Sosiaali- ja terveysministeriölle ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelua koskevan lainsäädännön ja operatiivista toimintaa ohjaavan asetuksen valmistelussa välttämättä tarvittavaa tietoa.
Suomen
Kuntaliitto on vuonna 1996 teettänyt laajan ja kattavan selvityksen kuntien
ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden tuottamistavoista, yksikkömääristä,
valmiuksista, ensihoito- ja sairaankuljetushenkilöstön koulutustasosta sekä
kustannuksista. Suomen Ensihoitoalan Liitto ry pitää selvitysmiehen (2007:26)
raportin merkittävänä epäkohtana siitä kokonaan puuttuvaa, 1996 tehdyn
selvityksen kaltaista valtakunnallista tilannekatsausta sairaankuljetus- ja
ensihoitotoiminnan todellisesta nykytilasta.
Uusi terveydenhuoltolaki – terveydenhuoltolakityöryhmän
muistio (2008:28)
Suomen Ensihoitoalan Liitto ry antoi oman lausuntonsa uudesta terveydenhuoltolaista määräaikaan (31.10.2008) mennessä. Lausunto ei kuitenkaan ollut kirjautunut Sosiaali- ja terveysministeriöön kirjaamoon, eivätkä siinä esitetyt kannanotot näin ollen näy terveydenhuoltolakiesityksen lausuntojen yhteenvetoraportissa. Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki on ilmoittanut lausunnon huomioonottamisesta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry:lle.
Suomen Ensihoitoalan Liitto ry on perehtynyt terveydenhuoltolakiesityksestä annettujen lausuntojen yhteenvetoraporttiin sekä yksityiskohtaisesti osaan lausuntoja. Suomen Ensihoitoalan Liitto ry näkee ongelmalliseksi sen, että lausuntoja annettaessa ei ole ollut riittävän yksityiskohtaista tietoa lain ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluille asettamista toiminnallisista tavoitteista. Raportissa esille tuoduissa lausunnoissa korostuu ennemminkin se, miten ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut tulisi järjestää kunkin palveluntuottajan omien etujen mukaisesti.
Terveydenhuoltolain luonnoksessa ei määritetä kiireellistä hoitoa, vaikka kiireettömän hoidon kriteerit ja periaatteet on säädöksissä määritelty. Kiireellisen hoidon reunaehtojen puuttuminen on eettisesti kestämätöntä. Suomen Ensihoitoalan Liitto ry ei pidä mahdollisena sitä, että ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelua koskevaa alueellista palvelutasomääritystä olisi mahdollista laatia ilman, että sen tukena olisivat lainsäädäntöön perustuvat kiireellisen hoidon saatavuuden kriteerit.
Ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelun epävakaa
tilanne
Maamme ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluissa on menneillään muutosvaihe jossa yksityisen palvelun tuottaminen on keskittymässä pääomasijoitusyhtiöiden hallintaan. Monet paikallisessa omistuksessa olleista yhden tai kahden ambulanssin yrityksistä ovat siirtyneet näiden valtakunnallisten tai kansainvälisten yritysten hallintaan. Suomen Ensihoitoalan Liiton ry on huolissaan siitä, että kunnilla ei ole riittävää tietoa palveluntuottajansa jatkuvasti muuttuvista omistusjärjestelyistä tai uuden omistajan taustoista.
Ensihoitoalan Liitto ry pitää myös vakavana epäkohtana sitä, että ensihoito- ja sairaankuljetus on ajautunut kontrolloimattoman ”markkinakikkailun” uhriksi. Kuntien terveyskeskusten vastuulliset viranhaltijat ovat joutuneet altavastaajan asemaan ja tilanteeseen, jossa heidän tietonsa tai taitonsa ei selvästikään enää ole riittäneet. Edellä mainituista syistä ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden kilpailutuksia ratkotaan markkinaoikeudessa.
Suomen
Ensihoitoalan Liitto ry on erittäin huolissaan ensihoito- ja
sairaankuljetuspalveluiden epävakaasta tilanteesta ja sen aiheuttamista
epäkohdista, jotka koskettavat laajasti liiton jäsenistöä. Osaava ja koulutettu
ensihoidon ammattihenkilöstö on joutunut osaksi ensihoito- ja
sairaankuljetuspalveluiden järjestämistä ohjaavaa ”markkinahumua”, jota
palvelujen järjestämisvastuussa olevat kunnat eivät halua tai kykene
kontrolloimaan. Ensihoito on poliisin tai pelastustoimen kaltainen julkinen
turvallisuuspalvelu, joiden joukosta vain ensihoitoa käytetään liikevoiton
tavoitteluun.
Ensihoito- ja
sairaankuljetuspalveluiden kilpailutus on myös johtanut eräänlaisen ”asemasodan”
syntymiseen, jossa ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelua tuottava pelastustoimi
on kunnallispolitiikkaa hyödyntäen rakentanut alueen kuntien tuella ns.
isäntäkuntamalliin perustuvan ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden
sopimuksen. Kyseisestä mallista on jo olemassa markkinatuomioistuimen päätös.
Suomen Ensihoitoalan Liitto ry pitää mahdollisena, että kyseinen malli saattaa
haitata terveydenhuoltolakiesityksessä esitettyä järjestämisvastuun siirtoa sairaanhoitopiireille
ja käytännössä siirtää päätäntävaltaa pois terveydenhuollolta.
Ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden
tuottamisessa henkilöstökulut muodostavat suurimman menoerän. Palvelun
tuottajien kontrolloimaton ja usein ostopalvelusopimuksen vastainen
voiton
tavoittelu on johtanut työehtojen heikentämiseen sekä sekaviin
työaikajärjestelyihin, joissa kustannusten leikkaamiseksi hämärretään
työaikalaissa määritellyn työajan ja varallaoloajan rajaa. Työhyvinvointia ja
työhön sitoutumista heikentävät työolot lisäävät terveydenhuollon
ammattihenkilöstön siirtymistä ensihoidosta mm. sairaaloihin, jolloin entistä
suurempi osa ensihoidon palveluista joudutaan järjestämään keikkatyöntekijöiden
voimin. Vakinaisen henkilöstön väheneminen näkyy heikkenevänä palvelujen laatuna.
Maahamme on
kehittynyt ilman ohjaavia säädöksiä tai valtakunnallisesti yhteneviä ohjeita eritasoisia
lääkintäjohtamisen käytäntöjä. Suuri osa näistä käytännöistä perustuu
työnantajan (palveluntuottajan) antamiin ohjeisiin ilman, että terveydenhuollon
vastuuviranomainen olisi niitä sopimuksessa määrittänyt tai erillisesti
ohjeistanut. Poliisi- ja pelastustoimessa on selkeät säädöksiin perustuvat
johtamisjärjestelmät sekä virka-apukäytännöt, jotka ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelusta
puuttuvat tällä hetkellä kokonaan.
Toimintansa nyt
jo lopettanut ensihoidon ohjausryhmä tai poikkeusolojen terveydenhuollon
neuvottelukunnan ensihoitojaos eivät ole saaneet laadittua lainsäädännön
perustaksi kattavaa esitystä tulevan ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelun
rakenteesta ja toimintamallista. Muilla turvallisuusviranomaisilla, kuten pelastustoimella
tai poliisilla, on erittäin vahva hallinnollinen ja substanssiasiantuntemus
niin ministeriö- kuin lääninhallitusten tasolla. Epävakaasta tilanteesta
johtuen etenkin Sosiaali- ja terveysministeriössä tulisi myös olla erityisen
hyvä asiantuntemus ja selvä näkemys ensihoidon tulevaisuudesta. Suomen
Ensihoitoalan Liitto ry pitää Sosiaali- ja terveysministeriön tämänhetkistä
ensihoidon asiantuntemuksen resursointia riittämättömänä ja pitää erittäin
huolestuttavana tietona sitä, että ensihoitoon keskittyneen ylilääkärin
työaikaa on merkittävästi vähennetty.
Suomen Ensihoitoalan Liitto ry:n
toimenpide-esitykset
Edellä olevan
perusteella Suomen Ensihoitoalan Liitto ry esittää kohteliaimmin seuraavia
toimenpiteitä:
1. Sosiaali- ja
terveysministeriön tulee tehdä lainsäädäntötyön tueksi valtakunnallisesti kokonaisvaltainen
ensihoidon- ja sairaankuljetuksen tilanneselvitys, jossa kartoitetaan
kattavasti palvelujen järjestämistapa, yksikkömäärät, vakituisen ja tilapäisen
henkilöstön määrät sekä koulutustasot, toiminnan aiheuttamat kustannukset,
palvelutaso sisältäen hoidolliset ensihoitovalmiudet sekä valmius- ja ns.
lähtövalmiusajat, hoitolaitosten välisten siirtokuljetusten järjestelyt,
ensihoidon henkilöstön osallistuminen muiden terveyspalvelujen tuottamiseen
sekä ensivastetoiminnan järjestelyt.
2. Sosiaali- ja
terveysministeriön tulee huolehtia siitä, että ensihoito- ja
sairaankuljetuspalvelua ohjaavaan lainsäädäntöön sisällytetään selkeät
toimintamallit lääkinnälliselle johtamiselle, johtajan toimivaltuuksille ja
virka-apukäytännöille sekä;
3. Ensihoito- ja
sairaankuljetuspalvelua ohjaavassa lainsäädännössä tulee huomioida ammatillisten
kelpoisuus- ja pätevyysehtojen lisäksi pätevyysehdot ja -vaatimukset hälytysajoneuvon
kuljettamiseen.
4. Terveydenhuoltolaissa tai
sen nojalla annettavissa asetuksissa tulee tarkkaan määrittää mitä
terveydentilan tai hoidon tarpeen arvioinnilla kiireellisissä terveydellisissä
tilanteissa tarkoitetaan ja kenen tehtäviin se eri tilanteissa, erityisesti
ensihoitopalvelussa kuuluu. Myös kysymys muiden kuin terveydenhuollon
ammattihenkilöiden roolista ensihoitopalveluissa tulee ratkaista
yksiselitteisesti. Myös kiireellisen hoidon tarpeen määrittelyssä avainasemassa
oleva hätäkeskustoiminta on välttämätöntä ottaa terveydenhuoltolain piiriin
niiltä osin, kun sen tehtävät liittyvät potilaan terveydentilan arviointiin,
avun hälyttämiseen sekä terveyteen liittyvään ohjaukseen ja neuvontaan.
5. Sosiaali- ja
terveysministeriössä tulee turvata riittävä ensihoidon osaaminen. Riittävien
henkilöstöresurssien lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriöön tulee perustaa
ensihoidon neuvottelukunta, joka koostuu ensihoitotyön substanssiosaajista.
Tähänastisessa lainsäädäntöprosessissa ensihoitotyön haasteet ovat jääneet
lääketieteellisten seikkojen varjoon.
Puheenjohtaja Heikki
Sederholm
Suomen Ensihoitoalan
Liitto ry
I varapuheenjohtaja Timo
Hurskainen
Suomen Ensihoitoalan
Liitto ry
JAKELU: Riitta-Maija Jouttimäki, hallitusneuvos,
Sosiaali- ja terveysministeriö
Anne Koskela, hallitussihteeri,
Sosiaali- ja terveysministeriö
Tom Silfvast, ylilääkäri, Sosiaali- ja
terveysministeriö
Terveydenhuollon
poikkeusolojen neuvottelukunnan ensihoitojaos, Sosiaali- ja terveysministeriö
TIEDOKSI: Pertti Palomäki, kuntayhtymän johtaja, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
Marjo Mustonen, vanhempi oikeuskanslerin sihteeri,
Oikeuskanslerinvirasto
Marja-Kaarina Koskinen, tutkimuspäällikkö, TEHY



